Taas on jotain valmista, tämä tahti ällistyttää itseni. Tosin kerrankin on aikaa eikä oikein pystymistä muuhun, niin mikäs siinä käsitöitä tehdessä.
Vuoden alussa aloitin neuletöiden rinnalle virkatun vauvanpeiton. Sain useampi vuosi sitten tädiltäni jotain hänen vanhoja lankojaan. Osan olivat ötökät syöneet ja heitin ne pois, mutta kuusi kerää vanhaa Novitan Bambinoa vyyhditin ja laitoin talteen omaan lasipurkkiinsa. Sitten jompanakumpana koronapääsiäisenä värjäsin puolet keltaisiksi, koska lankalauantain perinteenä on meillä puuhata jotain lankojen parissa. Joko värjäillä tai tehdä ostoksia. Koska en ole laittanut mitään muistiin, ei ole minkäänlaista muitikuvaa, millä langat värjäsin, vaihtoehtoina taitavat olla Kool-Aid tai vanha Dylonin nappiväri.
.JPG)
Olin aloittanut jotain tällaista jo aiemminkin, mutta silloin ongelmana oli liian kireä aloitusketju. Nyt tein aloitusreunan todella isolla (ehkä 8mm?) koukulla, ja nyt ei tullut sitten mitään ongelmaa. Ongelma tuli sitten vuoden toisella viikolla, kun virkkasin parina päivänä vähän liikaa, ja käsi kipeytyi. Silloin keskityin sitten ompeluhommiin ja loppuviikosta neulomiseenkin, ja vähitellen pääsin taas virkkaamaan. Peitosta tuli kivan kevyt ja ilmava ja myös yllättävän iso pingotuksen jälkeen.
Virkattu siksakpeitto
lanka: Novita Bambino (100% merinovilla) 203 g
koukku: 3,5 mm
koko: n. 80 cm x 100 cm
Alkuvuosi on mennyt pitkälti siis sohvalla tai pöydän ääressä käsitöitä tehden ja kirjoja lukien ja kuunnellen. Taidan mennä jatkamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti