tein listan

Vanhassa blogissani keräsin aina vuoden aikana lukemani kirjat omalle sivulleen. Sieltä on ollut hauska katsella, että mitä sitä tiettynä vuonna onkaan tullut luettua, ja mahdollisesti muistella niitä lukemisen tunnelmia. Uuteen blogiin siirtyessä kirjaus jäi, välillä olen kirjoitellut luettuja kirjoja kalenteriin tai muistikirjan sivuille. Halusin listan kuitenkin helpommin löydettäväksi, ja siksi tässä on vuonna 2014 lukemani kirjat. (Vuoden 2013 lista majailee edelleen jossain lapulla tai muistikirjassa.) 

Brecht, Bertolt: Galilein elämä

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 1. Rakkaus

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 2. Sairaus

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 3. Kuolema

Hakalahti, Niina: Sydänystävä

Heinsaar, Mehis: Herra Paulin aikakirjat

Heinsaar, Mehis: Rändaja õnn

Hosseini, Khaled: Ja vuoret kaikuivat

Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi

Härkönen, Anna-Leena: Nouseva neitsyt ja muita kirjoituksia

Ikonen, Juha: Myöhempien aikojen pyhiä

Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär

Jussila, Anneli: Villit vihreät saaret

Keränen, Mika: Minu Supilinn

Kivirähk, Andrus: Riihiukko

Laaksonen, Heli: Sekaherelmäpuu

Lampén, Erkki: Neljä matkaa halki Suomen

Lehtinen, Tuija: Miss Seinäruusu

Lehtinen, Tuija: Morsiuskamari

Mann, Thomas: Tonio Kröger

McCleen, Grace: Ihana maa

Mustonen, Enni: Morsiuskesä

Mustonen, Enni: Yksinäisten sydänten kerho

Niit, Ellen: Pille-Riini lood

Paasilinna, Arto: Jäniksen vuosi

Parkkinen, Jukka: Suvi Kinoksen seitsemän enoa

Pervik, Aino: Kunksmoor

Petrone, Justin: Minu Eesti 1

Puhakka, Jouko: Huippumaileri

Pulkkinen, Riikka: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

Saat, Mari: Lasnamäen lunastaja

Salama, Hannu: Juhannustanssit

Sapphire: Precious

Schwalbe, Will: Elämän mittainen lukupiiri

Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna

Winman, Sarah: Kani nimeltä jumala

Kaikenlaista on tullut luettua. Eilen kävin kirjastossa hakemassa kassillisen kirjoja, saa nähdä kuinka moni niistä päätyy vuoden 2015 luettujen listalle.

itsetehdyt lahjat

Joulu on ollut ihana.Ja talvi on ihana, huomenna pääsee luistelemaan ja ehkä ylihuomenna hiihtämään.

Tänä vuonna tein aika vähän itse lahjoja, sillä syksyllä ei ollut yhtään neulomisluentoja. Yhdet lapaset kuitenkin tein, lankana vihreää Alaskaa ja päälle kirjailin sydämet. Samaan pakettiin laitoin myös toiset lapaset, jotka ovat valmistuneet niinkin kauan sitten kuin 9.1.2009. Jostain syystä olin niitä varastoinut, mutta nytpä pääsevät käyttöön. Lahjan saajalla tuppaavat peukalot hajoamaan nopeasti, joten on hyvä olla olemassa useampi lapaspari.

Samaan pakettiin meni myös kässäpussi. Malliltaan se on jälleen käännettävä, toisella puolella on pinkkiä Vallilan kangasta ja toisella hennon vaaleanpunaisia perhosia. On kyllä hyvä että sopivalla lenkkietäisyydellä on pari kirpparia, sillä molemmat kankaat löytyivät yhdellä juoksulenkillä.

Ja jo edellisessä postauksessa esiintyneet sukat olivat lahja itselleni. Mallina Ilun Jänikset maailman kartalle ja lankana käsinvärjättyjä ohuita sukkalankoja, joita olin säästellyt juuri tähän tarkoitukseen. Tuli aika kivat.

talvipäivänseisaus

loma on alkanut

Syksyn opinnoista selvitty ja loma aloitettu jo kivalla retkellä Turkuun! Alle vuorokauden reissulla kerkesi kivoihin kauppoihin, pariin kahvilaan ja yhteen ravintolaan, joulumarkkinoille, kävelemään pitkin jokirantaa sekä tapaamaan mukavia ihmisiä heidän kauniissa kodissaan. Ja kun aamulla vielä lumi oli peittänyt koko kauniin puutalokadun, joulutunnelmat sen kuin nousivat. Kohta on  suunta pikkujouluihin ja huomenna kotimaisemien joulutapahtumaan.

Joulukortitkin lähtivät matkaan ajoissa, ja tänä vuonna niitä tuli monia erinäköisiä. Vihreä kortti on samantyylinen kuin viimevuotiset kortit, ja niitä lähetettiinkin sellaisille, jolle ei viime vuonna korttia laitettu, kun samoja pohjia oli vielä jäljellä. Mutta eihän sitä nyt samoille ihmisille olisi voinut laittaa, sillä joissain talouksissa joulukortit ja varsinkin itsetehdyt sellaiset säilytetään vuosikausia, ja kaksi samanlaista korttia ei näyttäisi hyvältä ;)

Nyt saa sitten taas hyvällä omallatunnolla lukea kaikkea ihan muuta kuin opiskeluihin liittyvää. Olin kyllä syksylläkin iloisesti yllättynyt, kun opintoja varten ei tarvinnutkaan lukea niin paljoa kaunokirjallisuutta kuin olin luullut, vaan sai itse valita mieleisiään kirjoja. Kuvassa on muutamia tämän syksyn luettuja, eniten pidin Jäniksen vuodesta. 

Minulla on jo kouluajoista lähtien ollut yhtenä (aikaisemmin en ole tosin sitä tiedostanut) lomanaloitusrutiinina kirjastoreissu: sellainen, ettei ole hoppu mihinkään, voi lainata kaikkea mahdollista kiinnostavaa, kassikaupalla kirjoja, lehtiä ja äänikirjoja. Sellainen reissu on tiedossa sitten ensi viikolla, kun tällä viikolla en ennättännyt.

valoa pimeässä

Syksy on väsyttänyt, mutta kuitenkin pidän pimeydestä. Silti odotan myös innolla sitä hetkeä keväällä, kun herään virkeänä aamuseitsemältä valoisaan aamuun. Puhti on nyt ollut poissa, mutta siitä huolimatta elämä on ollut aika kivaa, kun siitä on sellaista tehnyt. Illalliskutsuilla, pikkujouluilla, partiokisoilla ja spontaaneilla kuohuviinihetkillä tenttikirjanharmaasta arjesta on tullut heti värikkäämpää. Ja niihin tentteihinkin jaksaa paremmin lukea, kun niiden jälkeen on tiedossa jotain kivaa. Tämä viikko pitäisi vielä jaksaa tsempata, sitten on luvassa jouluretkiä Turkuun ja Tarttoon.

Niistä illalliskutsuista: sellaisia kannattaa ehdottomasti järjestää! Nämä illalliset olivat synttärilahja tärkeälle ystävälle, sillä molemmat arvostamme tavaralahjoja enemmän yhdessäoloa ja hyvää ruokaa. Illallisemme koostui kurpitsakeitosta, burgundinpadasta sekä suklaafondanteista, juomana tuliaisviinejä. Oli kyllä yksi vuoden kivoimmista illoista! Sai kunnolla vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia, syödä ja juoda vähän lisää.

Itsenäisyyspäivänä löysin kadoksissa olleen neulomisinnon, kun katsottiin Linnan juhlia porukalla asukastilassa. Kohta valmistuu jotain niin kivaa ettei mitän rajaa, ja sitten se toivottavasti innostaa uusiin juttuihin.

kuukauden päivät

Reilun kuukauden aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Iloa ja surua, paljon töitä ja opiskelua mutta myös kaksi lomamatkaa, Tallinnaan ja Prahaan. 

Syyskuun lopussa pidettiin rasteja isän kanssa. Rastien vieminen metsään oli hauskempaa kuin koskaan, oli uusi kaunis maasto ja suolla kohtasin parin kauriin kanssa. Tapahtumapäivänä metsästä tuli hyväntuulisia ihmisiä: oli ollut hauskaa heilläkin. 

Olen tullut aika laiskaksi kuvaajaksi, tai ennemminkin laiskaksi kantamaan kameraa mukana. Metsässä ja kotona kuvaan usein, mutta muualle en kameraa usein viitsi raahata. Kuvaamatta jäi siis koko Tallinnan reissu  ja monta muutakin juttua, mutta ehkä niistä tuli sitten nautittua enemmän ihan livenä.

Kuukauden kohokohtiin ovat kuuluneet myös yö metsässä tähtitaivaan alla ja monta kivaa suunnistusta. 

Luentoja on vähän, luettavaa sitäkin enemmän. Siksi neulominen takkuilee, mutta aina välillä syntyy jotain. Tallinnan reissusta on jo melkein kuukausi, mutta tuliaisiksi tuodut neilikat ovat yhä voimissaan.

eräänä tiistaina pohdiskelin

Mikä siinä on, että parhaat käsityöideat syntyvät juuri silloin, kun pitäisi tehdä kaikkea ihan muuta (kuten esimerkiksi lukea kahteen tenttiin)? Nyt tekisi mieli aloittaa ainakin lapaset paksuista jämälangoista, pipo veljentytölle ja jonkinlainen peitto. Kaappeihin ja laatikoihin on kertynyt monta vyyhtiä ja kerää 100 prosenttista villaa kauniissa väreissä, ja yhdessä niistä voisi tulla jotain todella kivaa, ehkä virkattu siksakpeitto. Vielä en ole uskaltanut aloittaa, mutta keräsin kaikki samaan paikkaan.

Viime päivinä on välillä ollut hirveä mitäänsaamattomuus ja ärsytys, mutta onneksi olen sitten keksinyt pieniä ilonaiheita ja päivä on kääntynyt paremmaksi.

Ilonaihe numero 1: Tenttiin lukiessa voi neuloa ja se auttaa pysymään hereillä.

Ilonaihe numero 2: Kirpparilta ompelukäyttöön ostetut lakanat olivatkin niin kivat, että ne pääsivät toteuttamaan alkuperäistä käyttötarkoitustaan ja sopivat vielä hyvin yhteenkin.

Ilonaihe numero 3: Menin kirjastoon etsimään jotain ihan muuta, mutta sieltä löytyikin vaikka mitä mielenkiintoista ja inspiroivaa.

Ilonaihe numero 4: kun mikään muu ei auta, niin luonto auttaa. Viikonloppuna kävin hetken makoilemassa kotikalliolla, ja kylläpä vaan mieli rauhottui. Tänään täällä kaupungissa mistään ei tahtonut tulla mitään, joten lähdin hetkeksi ulos, talon takana olevaan metsikköön. Katselin pihlajanmarjoja ja hengitin kylmää syysilmaa, mieli muuttui paremmaksi ja kirkkaammaksi. 

 

viime viikonloppuna

 

Kaupungissa on alkanut ahdistaa. Onneksi viikonloppuna pääsin taas kotimaisemiin, puutarhaan, metsiin, pellolle. Aina ovesta ulos astuessa tuli suuri riemu omasta olemassaolosta juuri siinä ympäristössä; se on se paikka jossa on kaikkein paras olla. Viisi ja puoli vuotta on jo kulunut kaupunkiasukkaana, mutta maalainen mikä maalainen, ei siitä mihinkään pääse enkä haluakaan.

Perjantaiyönä pohdiskelin, mitä veisin lauantain vauvakutsuille, ja aloin sitten leipoa herkkukeksejä. Keksien kaveriksi kirjoitin kirjeen, sillä ainakaan itse en saa niitä nykyään mitenkään liikaa. Oli hauska nähdä tuttuja naamoja ja tajusin tunteneeni juhlakalun jo 18 vuotta.

Lauantai-iltana ja sunnuntaiaamuna kiertelin metsiä. Sieniä tuli vastaan jonkin verran, mutta parasta olivat maisemat ja rauha ilman muita kullkijoita. Myöhemmin mentiin vielä suunnistamaan, ja siellä sitten riittikin väkeä metsässä.

Ja taas sain jotain neulottua valmiiksi asti! Elämäni ensimmäinen Handu-vyyhti muutti muotoaan pitsi-Baktukseksi, ja tuli kyllä niin kiva.

valmis neule!

Pitkään aikaan ei olut tullut tartuttua neulomuksiin, mutta pieni käsityölehtien selailu ja kierros Ravelryssä saivat taas innostumaan. Tartuin keskeneräisiin sukkiin ja äkkiähän ne olivat sitten valmiit. Keränlopuilla ja 2,25mm puikoilla tuli kivat sukkaset.

Reilun viikon päästä on taas Siivouspäivä. Lipastonlaatikkoon on kertynyt vaikka mitä myytävää, kilon verran lankaakin, joka ei enää oikein innosta. Hirveästi ei lankavarasto kuitenkaan pääse pienenemään, kun sain Snurre-tuliaisina kolme kerää kivaa Lettlopia. Nyt olisi hyvä aika pistää pystyyn lapastehdas, sillä viimeistään kevättalvella tulee eteen se tilanne, kun kaikki lapaset ovat joko hukassa, rikki tai vähintään hajoamassa peukalosta. Ainakin kivoja lankoja riittää, varmaan sataan lapaspariin.

heinäkuun päivät

Käytiin vielä kaksissa häissä, tanssittiin ja iloittiin. Vietin paljon aikaa kotona, siellä ei ollut niin paahtavaa kuin kerrostalossa. Isän kanssa tehtiin humalatarha- ja autotalliprojekteja ja pelattiin frisbeegolfia. Suunnistin paljon, maistelin ekat mustikat ja keräsin kantarelleja karttamuoviin. Mentiin konkkaronkalla kotikalliolle paistamaan lettuja, viimeksi poltettiin siellä tulia kuusi vuotta sitten.

Pari viikkoa olin totaalisessa kirppishuumassa, kirppiskäyntejä kertyi monta kymmentä. Jyväskylän kirppisten lisäksi kiersin Launeen keskittymän, seikkailin Vantaalla ja Espoossa, osuin kolmena viikkona Lahden sataman peräkonttikirppikselle ja kaksi kertaa Vermon vastaavalle. Muutama päivä oltiin mökillä Salossa, iltatori ja kirppikset tuli sielläkin kierrettyä. Löysin vaatteita, kivoja purkkeja ja kankaita, ja sitten vähän ompelinkin.

Tein hurjasti töitä, sitten lähdin kymmeneksi päiväksi leirille. Leirillä nautin elosta meren rannalla mustikoiden keskellä, hengasin kivojen ihmisten kanssa, pääsin suunnistamaan ja tekemään pussukan karkkipapereista.

kesäretki kauniissa suomessa

Autoon pakattiin teltta ja makuupussit, juhlavaatteet, viemisiä ja ruokaa, asemalta kyytiin hyppäsi samoihin juhliin matkaava. Suunta nelostielle, ympärillä aurinkoinen kesä-Suomi.

Oli ihanat ja rennot häät keskellä kaunista seutua, niin hääparin näköiset. Kaikelle turhalle hössötykselle oli lyöty piutpaut. Yö nukuttiin pitsiverhoisessa lomakartanossa, jonka emäntä ja isäntä olivat niin sympaattisia, että teki melkein mieli jäädä pidemmäksi aikaa.

Muutenkin matkalle sattui uskomattoman ystävällisiä ihmisiä. Yksi sellainen tarjosi mökkinsä pihaa telttapaikaksi, ja eihän siitä voinut kieltäytyä, kun lähellä oli kuulemma mahtavia maisemia. Ja mahtavia ne olivatkin, piti palata niihin vielä uudestaan auringonlaskua katsomaan, sitä ennen herkkuruokaa trangialla.

Seuraavana päivänä suunnattiin Jyväskylään ja sen teollisuusalueille. Kierrettiin ainakin kymmenen kirpputoria, paras löytö oli kuuden kappaleen setti Arabian sydänköynnösreunaisia pullalautasia, ja iso tarjoilulautanen samalla kuviolla. Samanmoisia lautasia on monella eri kuvioinnilla, mutta meillä toistaiseksi vain yksittäisinä kappaleina. Sydänreunaisia on nyt yhdeksän.

Lopulta päästiin myös keskustaan, käytiin Toivolan pihalla ja Titityyssä, ja Harjun paperissa kului varmaan puoli tuntia. Illalla rento ilta sukulaisen luona: mansikoita, salaattia, viiniä, sauna, hömppäsarjoja ja jäätelöä.

Seuraavana päivänä oli lomasta virkistyneenä hyvä lähteä ajamaan kohti kotikontuja. Rauhallinen tauko pidettiin Karoliinan kahvimyllyssä lehtien ja vadelmaleivonnaisen kera. Alkukodissa odotti ruoka, mansikat ja herneet, ihmiset myös. Jäin sinne, toinen jatkoi vielä kotiin Helsinkiin. Illalla menin suunnistamaan isän kanssa, sitten poikettin uimassa ja vielä satamassakin. Illalla kitkin vielä humalatarhaa, ja hain mäestä ensimmäiset mustikat.

Huomenna on seuraavat häät, mutta nyt on työpäivän jälkeinen ihana vapaailta. Häälahja pitäisi vielä viimeistellä ja paketoida, mutta sitä ennen taidan lähteä kävelylle kesäiltaa ihmettelemään.

alkukesä

 

 

 

 

Oli parit ylioppilasjuhlat ja niihin askarrellut kortit, oli yhdet polttarit, joiden sankari yllätettiin toisista ylioppilasjuhlista. Oli yksi kiva päivä Suomenlinnassa, herkkuja, aurinkoa, sadetta, hyvää seuraa. On ollut kauniita kesäöitä, ja yksi läpeensä valvottu sellainen Jukolassa. Oli nopea reissu Snurreen lahjakorttia käyttämään, ja yksi uusi käsityö sai alkunsa. Yli viikko poissa kaupungista, kukkien ja kauneuden keskellä. Ihan täydellinen alku tälle kesälle.