lauantai 12. lokakuuta 2013

kirjeitä






Huvitin itseäni viime viikonoppuna lukemalla isäni vanhempien nuoruudenaikaisia kirjeitä. Kuukausi sitten tyhjensimme kotitalon viereisen mummolan talon viimeisestäkin irtotavarasta tulevaa vuokralaista varten, ja otin talteen vaarin sota-aikana tekemät muistolaatikot, joissa oli sisällä mummin keräämiä lehtileikkeitä, valokuvia ja kirjeitä. Huvitin itseäni pitkälle yöhön lukemalla kirjeitä mummin ja vaarin nuoruudesta 40-luvulta. Käsialoista oli välillä vaikeaa saada selvää, mutta  millaisia juttuja kirjeissä olikaan, millaisia luontokuvauksia, millaisia rakkaudenilmaisuja. Oli jotenkkin mahtavaa kuvitella, miten vaari 70 vuotta sitten on kirjoittanut niitä sanoja siinä samassa talossa, minun kotitalossani, katsellen ja kuvaillen samaa ikkunasta näkyvää pihaa. Ja kuvitella, miten erilaista elämä silloin oli ylipäätään, vaikka ympäristö oli tismalleen sama.

Samalla mietin sitten myös sitä, että mitä tästä nykyisestä sukupolvesta jää muistoksi seuraaville polville. Eipä paljon mitään, ainakaan käsinkirjoitettuina ajatuksina. Sain hyvän syyn ja  lisää innostusta kirjoittaa taas kirjeitä, joita aina silloin tällöin tietyille tyypeille lähettelen. Kirjeitä on kiva kirjoittaa ja vastaanottaa, ja myös lukea sitten joskus myöhemmin, kun asiat ovat jo ehkä muistista unohtuneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta

Oma valokuva
Mä elän ja teen kaikkea kivaa. Teen käsitöitä ja askartelen, pidän kielistä ja kirjallisuudesta, rakastan matkustamista ja kotona olemista. Hikoilen suunnistaen, juosten ja hiihtäen, ja tykkään tämän maailman ihmettelystä. Ja joskus aina kirjoitan näistä jutuista.