perjantai 31. toukokuuta 2013

toukokuun viimeisenä päivänä






Tänä keväänä viimein muistin tehdä sen, mistä olen jo monta kertaa myöhästynyt. Aina joskus juhannuksen jälkeen olen havahtunut, että olisi ollut kiva kerätä kaikkia syötäviä kasveja, mutta se olisi ollut hyvä tehdä jo aikaa sitten. Nyt muistin: viime viikolla keräsin kotipuutarhasta pientä nokkosta, vuohenputkea ja lipstikkaakin, joita olen sitten kuivaillut täällä Helsingissä parvekkeella. Nyt on kolme purkkia täynnä alkukesän ihanaa vihreyttä.

tiistai 28. toukokuuta 2013

monenmoista

Nyt on sitten opiskelujuttujen kannalta kesä.Kesäkuussa valmistun kandiksi, mutta muuten opinnot jatkuvat vasta sitten syksyllä taas. Nyt käyn aina muutamana päivänä viikossa töissä ja muuten aion keskittyä kaikkeen kivaan, mihin ei talvella riittänyt kärsivällisyys tai aika. Muutama vanha juttukin on jäänyt esittelemättä, joten tässä tulee.

Varmaan kuukausi sitten tai jo aikaisemmin oltiin tupaantuliaisissa Salossa, ja tein viemisten lisäksi kortin.


Neulominen on ollut taas pahasti jäissä viime viikkoina. Haluaisin kovasti neuloa jotain rentoutuakseni, mutta keskeneräiset eivät innosta monimutkaisuutensa takia, ja uudenkin aloittaminen tuntuu niin vaikealta. Tässä kesken viimeisimmäksi aloitetut sukat, joista tulee kyllä tosi kivat sitten joskus.


 Pikkuisen neulomisintoa nostattivat lahjaksi saamani langat



Huhtikuussa ahertaessani kandin kimpussa piti välillä siirtää ajatukset muualle, ja siihen sopikin hyvin askartelutavaroiden järjestely. Nurkkiin oli kertynyt päällystystä odottavia kenkälaatikoita, joita kaunistin hyllypaperilla ja kiinalaisella sanomalehdellä, ja nyt laatikoissa majailee askartelutarvikkeita. Päällimmäisenä oleva salkku on Tigerista, se oli vaan pakko ostaa.


Heräsin taas kevään tullen taas siihen tosiasiaan, ettei minulla ole kovinkaan montaa kivaa kesävaatetta,joissa olisi hyvä olla ja jotka näyttäisivät vielä kivoiltakin. Lähdin ensihätään Tikkurilaan kirppikselle, ja löysinkin mekon, josta tuli kaventamalla ja lyhentämällä ihan täydellinen kesävaate. 



Tällä viikolla minulla on töitä neljänä päivänä ja tänään vietän vapaapäivää. Aion lähteä pyöräilemään, ensin voisin mennä Koivukylän isoon kierrätyskeskukseen, sitten siitä Lanttilaan ja vaikka Ikeaankin.Illalla tapaan ystävää Vanhankaupunginkoskella.
Kaunista päivää.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Ida-Virumaal


Viime viikolla pääsin taas Viroon, tällä kertaa yliopiston opintomatkalle Ida-Virumaalle. Paljon tuli nähtyä ja koettua, ja erityisen kivaksi matkan teki loistava matkaseura. Mieleen jäi mm.:

-kartanot, kaivos ja luostari
-vähän epätoivoinen ravintolan etsintä Sillamäessa
-epävarmuus, kun ihmiset eivät ymmärtaneetkään viroa, olisi pitänyt osata venäjää
-hylätyt, mahtipontiset rakennukset ja leveä ja autio kävelykatu Sillamäessa
-synttärilaulu viroksi
-Narvan autiot tehtaat
-kauppareissu Narva-Jõesuussa, kun bussi meni ja "takso ei ole"
-auringonlasku hiekkarannalla ja aution rakennuksen tutkiminen
-euroviisukarsinnat pienestä telkkarista venäläisin selostuksin
-Peipsijärven sipulikylät ja juopuneet, tuijottavat isännät








lauantai 4. toukokuuta 2013

neljä päivää lempikaupungissa

Rakas kaupunki Tartto (tai Tartu, kuten sitä yleensä kutsun ja ajattelen) kutsui taas, Kevadpäeville. Kaupunkiin oli palannut moni muukin viime keväänä siellä opiskellut, ja oli riemuisia kohtaamisia. Vuosi välistä tuntui kadonneen: tuntui, että näiden ihmisten kanssa olisi ollut tekemisissä viimeksi eilen, kuin eläisimme edelleenkin vaihtokevättämme. Neljään päivään mahtui vaikka miten paljon: tuttuja ja uusia paikkoja ja ihmisiä, yölaulujuhla ja vappu, kaipausta ja onnellisuutta.





Miksi Tartto sitten on lempikaupunkini? Se on kaunis. Se on yliopistokaupunki, jossa opiskelijat tapahtumineen todella näkyvät. Se on juuri sopivan kokoinen: siellä törmää koko ajan tuttuihin, mutta tapahtumia riittää laidasta laitaan. Yhtenä päivänä lähdimme etsimään ystäviä koordinaateilla: "me istutaan tässä ulkona", ja kyllä, löysimme heidät. Neljässä kuukaudessa viime keväänä oppi tuntemaan suurimman osan kahviloista, ravintoloista ja baareista vähintään nimeltä, mutta silti tällekin reissulle riitti uusia paikkoja tutustuttavaksi. Helsinki on tässä suhteessa alkanut tuntua aivan liian isolta, paikkoja on niin paljon, ettei mihinkään ole tutustunut kunnolla enkä osaa suositella mitään paikkaa, jos joku sattuu kysymään.Eikä täällä kyllä tuttuihinkaan kovin herkästi törmää.


Vaikka neljän päivän aikana ehti tehdä vaikka mitä, silti kotiinlähdön aika tuli aivan liian pian, ja viimeinen ilta venyi ihan huomaamatta pikkutunneille saakka. Onneksi kotimatkallakin oli kuitenkin jotain kivaa tiedossa, sillä tapasimme vielä yhden ystävän Tallinnassa. Kahvilassa seuranamme oli myös suloinen Elvis, joka taisi kuulua henkilökuntaan.

Tietoja minusta

Oma valokuva
Mä elän ja teen kaikkea kivaa. Teen käsitöitä ja askartelen, pidän kielistä ja kirjallisuudesta, rakastan matkustamista ja kotona olemista. Hikoilen suunnistaen, juosten ja hiihtäen, ja tykkään tämän maailman ihmettelystä. Ja joskus aina kirjoitan näistä jutuista.