Loppuviikon olin töissä Tampereella, ja ennen töiden alkua vietin parinakin päivänä hetken nurmikolla kosken äärellä, herkkujen ja uuden lehden kanssa. Sitten jaksoi vähän paremmin yli 12 tuntiset työpäivät.
Alkukesä on ihan parasta aikaa: keräsin ja kuivatin jo talteen vuohenputkia ja laitoin tulemaan ekan erän juomaa mustaherukanlehdistä. Lisäksi aion kerätä ainakin nokkosia, kunhan pääsen taas noihin maisemiin, joissa keräily onnistuu parhaiten.
Samoissa maisemissa etsittiin myös hukassa olleita avaimia, ja päätettiin irrottaa yksi keittiön kaapeista, sillä sen takana on rako, johon on vuosien saatossa saattanut pudota vaikka mitä. Avaimia ei löydetty, mutta jotain muuta: Kismet-patukka, jonka parasta ennen-päiväys oli mennyt 16.3.1996. Jotenkin hassua ajatella, että se on ollut siellä jo ennen kuin menin kouluun ja kaikki nämä vuodet. Ja näytti edelleen ihan Kismetiltä, mutta maistelemaan ei sentään alettu.
Nyt alan tehdä jotain sellaista, josta olen koko kevään haaveillut: voisin vaikka aloittaa jonkun (ihan itseni valiseman) kirjan, ommella tai askarrella. Saa nähdä.