torstai 12. maaliskuuta 2015

jämälangoista



Vielä viikko sitten kotona oli tälläinen maisema. Päivisin tuli lunta, iltaisin kävin hihtämässä. Maanantaina taisi tulla talven viimeinen hiihto, sillä sunnuntain aurinko oli tuonut pururadan lumen alta esiin.  Mutta antaa kevään tulla, se jo tuoksui Keravanjoen varrella, jossa tänä aamuna kävin lenkkeilemässä.

Minulla on jo muutaman vuoden ollut käynnissä lankavaraston pienennys, ja nyt olen käytellyt loppuun pieniä jämäkeriä. On hauska sommitella värejä ja eri materiaaleja ja paksuuksia, ja lopputuloksista tulee ainakin uniikkeja. Itse asiassa kokonaiset kerät tuppaavat jumiutumaan varastoon ennemmin kuin jämälangat, sillä kokonaisia keriä ei jotenkin uskalla yhdistellä yhtä luovasti kuin jämiä.

Veljentytön edelliset sukat alkoivat olla pienet, joten uusille oli ihan oikea tarve. Yhdistelin kahta 7 veikkaa sekä kaksinkertaisena ohutta merinoa, ja väriyhdistelmästä tuli aika vinkeä. Sain käytettyä loppuun kolme pientä kerää ja sukkien kokokin osui ihan nappiin.



Virkkasin toisenkin rätin puuvilla- ja bambujämistä ja monta pientä kerää muutti muotoaan. Aloitin jo kolmannenkin, yritän päästä eroon noista kaikista pikkunöttösistä.

 
Ja nyt voi ainakin sanoa, että olen ajoissa joululahjojen kanssa, sillä aloitin sukat eräälle värikkäälle tyypille.


tiistai 24. helmikuuta 2015

neula, koukku ja kirpputori





Ompelin taas yhden muovitetun pussukan, tällä kertaa lahjaksi. Yksi tuttu kertoi tarinan naapurinsa kadonneesta meikkipussista, joka oli tehty kettukarkkipapereista, ja että kuinka sellainen olisi kiva. Askartelulaatikkoon on jemmattu kettukarkkipapereita vuosien takaa, ja niistä syntyi äkkiä pussi. Vetoketju ei asettunut ihan kauneimmalla tavalla, mutta mitä siitä kun sai toisen kasvot riemastumaan. Toisten ilahduttaminen on sitten kivaa, ja vastavuoroisesti sain sitten myös itse ilahtua Finlandiahiihdon viimeisillä kilometreillä, kun metsässä oli yllärinä kannustusjoukko. Kyllä tuntui kivalta, kun takana oli jo reilut 40 kilometriä ja maaliin vielä jonkin verran matkaa. 


Viime viikolla olin huojentunut ohi olevasta tentistä, ja teki mieli tehdä jotain värikästä.Virkkasin siis rätin. Kaivoin jämälankalaatikosta kaikki pienet puuvilla- ja bambukerät,katselin niitä vähän aikaa ja aloin virkata isoäidinneliötä. Värien sommittelu ja toisaalta lankojen mittailu, että riittääköhän tästä kerästä vielä yhteen kerrokseen, oli aika koukuttavaa, ja toinenkin on ehkä tulossa.

 

Kierrän kirppputoreja aika usein, mutta tällä viikolla lähti pitkästä aikaa jotain mukaankin. Viime juhlissa tuumittiin että jonkinmoinen kahvimaitokannu olisi kiva, ja sitten muutaman viikon päästä sellainen tulikin vastaan puolella eurolla. Eiliseltä reissulta löysin aurinkoisen tyynyliinan.

Mitäs sitten tänään? Aamulla aikaisin olin liikkumassa, sitten kirjastossa tenttikirjoja metsästämässä. Matka kotiin taittui Pasilan Eestin herkkujen kautta, sillä juhlistetaan parin kaverin kanssa Viron itsenäisyyspäivää. Aina on syytä juhlaan, kakkuun ja kuohuviiniin.

tiistai 17. helmikuuta 2015

nyt en oikein osaa kirjoittaa






Elämässä on juuri nyt meneillään jännittäviä, tulevaisuuteen liittyviä asioita. Ensi vuodesta saattaa tulla ihan erilainen kuin aikaisemmin kuvittelin. Neulomisen parissa olen sen sijaan liikkunut tutuilla turvallisilla vesillä, neuloin merinovillasta ihan tavalliset sukat, unisukiksi makuupussiöitä varten. Rauhoittavaa neulomista, kun aivot pähkäilevät tulevaisuuden tai tenttikirjan parissa. 

Vuoden alussa kaivelin vähän lankavarastoja, ja punnitsin Helsingin varaston jätesäkissä. Vain kuusi kiloa, mutta varaston toinen puolikas onkin sitten toisaalla ja koko arvoitus. Kivoja värejä olen kyllä kerännyt, mutta kasaa voisi vähän pienentää  niin pääsisin sitten vastaisuudessakin lankakaupoille. Yläkulmassa näkyy peittoprojekti, joka syö lankaa ihan mukavasti. 

Jännittävää viikkoa!


torstai 5. helmikuuta 2015

ompelin leivoin luin






Haluan laittaa muistiin pari ommeltua juttua.  Vuoden alussa olleella retkellä sai halutessaan tehdä muovitettuja pussukoita, joita usein tehdään karkkipapereista. Nyt oli tarjolla Tigerin papereita ja innostuin ompelemaan pusseja kaksi kappalein. Näihin tarvitsee siis vain kontaktimuovia, vetoketjun ja jotain sinne kontaktimuovin väliin. Näihin pusseihin tuli kuviopaperia näkyviin myös sisäpuolelle.

Toinen juttu on jo vähän vanhempi. Tartossa asuessa löysin kerran kirpparilta pitkän keltaisen kukkamekon, valmistusmaana Suomi ja hintana kolme euroa. Koko oli juuri sopiva, mutta en oikein keksinyt sopivaa tilannetta, jossa olisi käyttöä paksua puuvillaa olevalle pitkälle mekolle. Aikani mekkoa katseltuani uskalsin lopulta ottaa sakset käteen ja lyhentää helmaa reilusti, ja viimeisen vuoden aikana mekko on ollut käytössä monissa juhlissa. Toiseen juhlamekkooni tulee tahroja jo pelkästä vedestä ja se pitää aina viedä pesulaan, tämän voi pestä 60 asteessa.


Juhlista puheen ollen, sellaisia vietettiin täällä viikko sitten. Tulipahan taas leivottua ja testattua uusia reseptejä omilla muokkauksilla. Kuvassa on Valion reseptiä muokkaamalla tehty suklaajuustokakku, lisäksi tein sitruuna-mansikkajuustokakkua tavallisena ja vegaanisena.Kaikki onnistui tosi hyvin ja olen taas oppinut monta uutta asiaa :)


Uusiin asioihin olen tutustunut myös lukemalla, sillä innostuin vuoden alussa Helmetin eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lukuhaasteesta. Haasteessa on 50 erilaista kohtaa, joiden mukaan voi valita luettavaa, mutta yhdellä kirjalla voi tietysti kuitata montakin kohtaa. Minä aion kuitenkin haastaa itseni ja lukea 50 kirjaa, ja tällä hetkellä olen hyvin aikataulussa, sillä meneillään on vuoden kuudes viikko ja jo seitsemäs kirja. Lukiessa edistyvät myös helpot neuleet, mutta niistä sitten enemmän joku toinen kerta.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

pienet paperiset





Kävin läpi pinon aikakauslehtiä. Revin ja leikkasin talteen kaiken tarpeeksi kiinnostavan, lähinnä kauniita kuvia, käsityöideoita sekä reseptejä. Kuvia voi käyttää vaikka mihin asioiden kaunistamiseen, ja niitä on hyvä olla olemassa valmiina, kun into iskee. Jo syksyllä päällystin yliopistokalenterin takakannen kivoilla tapettikuvilla ja eräänä päivänä innostuin koristelemaan tulitikkurasioita. Monta kärpästä yhdellä iskulla: arkisista asioista tulee vähän kauniimpia ja nopea askartelu tyydyttää tehokkaasti käsillä tekemisen tarvetta. Ja jotenkin tällainen ilmainen askartelumateriaali on vain usein paljon inspiroivampaa kuin askartelukauppojen antimet.



Vuodenvaihteen jälkeen teen yleensä ison pinon kirjekuoria edellisvuoden seinäkalentereista. Onhan se paljon hauskempaa lähettää postia hillopurkkikuoressa kuin tylsässä valkoisessa, ja niistä tylsistä pitäisi vielä maksaakin jotain. Nämä kuoret on tehty Kotilieden kalenterista, joka oli vanhemmillani keittiön seinällä.

lauantai 3. tammikuuta 2015

ensimmäisinä päivinä



Loistavaa uutta vuotta! 

Mulla on uusi vuosi lähtenyt käyntiin valtaisan neulomisinnostuksen parissa. Hauskaa huomata, miten nämä innostumiset niin äkkiä vaihtelevat, sillä joululoman alussa olin ihan lukemisen pauloissa ja luin esimerkiksi kolmen yön reissulla reilut 800 sivua, vaikka reissulla tehtiin paljon kaikkea ihan muuta. Mutta neulomisesta piti puhumani: aloitin viimein pitkään suunnitellun peiton, sen lisäksi olen tehnyt reilusti jo pari vuotta kesken ollutta huivia. Jos se tänä vuonna tulisi vaikka valmiiksi asti.





Lomalla  on ollut ihanaa nähdä kavereita. Näkemisten sopiminen on ollut riemastuttavan vaivatonta, kun kukaan ei ole valitellut kiirettään. Mukana on ollut pieniä joulu- ja uusivuosilahjoja: suklaata, tupareihin neulottu rätti kortin ja itseleivotun leivän kera, sekä virkattu ja kirjailtu heijastin.

tiistai 30. joulukuuta 2014

tein listan

Vanhassa blogissani keräsin aina vuoden aikana lukemani kirjat omalle sivulleen. Sieltä on ollut hauska katsella, että mitä sitä tiettynä vuonna onkaan tullut luettua, ja mahdollisesti muistella niitä lukemisen tunnelmia. Uuteen blogiin siirtyessä kirjaus jäi, välillä olen kirjoitellut luettuja kirjoja kalenteriin tai muistikirjan sivuille. Halusin listan kuitenkin helpommin löydettäväksi, ja siksi tässä on vuonna 2014 lukemani kirjat. (Vuoden 2013 lista majailee edelleen jossain lapulla tai muistikirjassa.) 



Brecht, Bertolt: Galilein elämä
Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 1. Rakkaus

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 2. Sairaus

Gardell, Jonas: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin: 3. Kuolema

Hakalahti, Niina: Sydänystävä

Heinsaar, Mehis: Herra Paulin aikakirjat

Heinsaar, Mehis: Rändaja õnn

Hosseini, Khaled: Ja vuoret kaikuivat

Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi

Härkönen, Anna-Leena: Nouseva neitsyt ja muita kirjoituksia

Ikonen, Juha: Myöhempien aikojen pyhiä

Jansson, Tove: Kuvanveistäjän tytär

Jussila, Anneli: Villit vihreät saaret

Keränen, Mika: Minu Supilinn

Kivirähk, Andrus: Riihiukko

Laaksonen, Heli: Sekaherelmäpuu

Lampén, Erkki: Neljä matkaa halki Suomen

Lehtinen, Tuija: Miss Seinäruusu

Lehtinen, Tuija: Morsiuskamari

Mann, Thomas: Tonio Kröger

McCleen, Grace: Ihana maa

Mustonen, Enni: Morsiuskesä

Mustonen, Enni: Yksinäisten sydänten kerho

Niit, Ellen: Pille-Riini lood

Paasilinna, Arto: Jäniksen vuosi

Parkkinen, Jukka: Suvi Kinoksen seitsemän enoa

Pervik, Aino: Kunksmoor

Petrone, Justin: Minu Eesti 1

Puhakka, Jouko: Huippumaileri

Pulkkinen, Riikka: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän

Saat, Mari: Lasnamäen lunastaja

Salama, Hannu: Juhannustanssit

Sapphire: Precious

Schwalbe, Will: Elämän mittainen lukupiiri

Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna

Winman, Sarah: Kani nimeltä jumala


Kaikenlaista on tullut luettua. Eilen kävin kirjastossa hakemassa kassillisen kirjoja, saa nähdä kuinka moni niistä päätyy vuoden 2015 luettujen listalle.


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

itsetehdyt lahjat

Joulu on ollut ihana.Ja talvi on ihana, huomenna pääsee luistelemaan ja ehkä ylihuomenna hiihtämään.

Tänä vuonna tein aika vähän itse lahjoja, sillä syksyllä ei ollut yhtään neulomisluentoja. Yhdet lapaset kuitenkin tein, lankana vihreää Alaskaa ja päälle kirjailin sydämet. Samaan pakettiin laitoin myös toiset lapaset, jotka ovat valmistuneet niinkin kauan sitten kuin 9.1.2009. Jostain syystä olin niitä varastoinut, mutta nytpä pääsevät käyttöön. Lahjan saajalla tuppaavat peukalot hajoamaan nopeasti, joten on hyvä olla olemassa useampi lapaspari.


Samaan pakettiin meni myös kässäpussi. Malliltaan se on jälleen käännettävä, toisella puolella on pinkkiä Vallilan kangasta ja toisella hennon vaaleanpunaisia perhosia. On kyllä hyvä että sopivalla lenkkietäisyydellä on pari kirpparia, sillä molemmat kankaat löytyivät yhdellä juoksulenkillä.


Ja jo edellisessä postauksessa esiintyneet sukat olivat lahja itselleni. Mallina Ilun Jänikset maailman kartalle ja lankana käsinvärjättyjä ohuita sukkalankoja, joita olin säästellyt juuri tähän tarkoitukseen. Tuli aika kivat.


lauantai 13. joulukuuta 2014

loma on alkanut







Syksyn opinnoista selvitty ja loma aloitettu jo kivalla retkellä Turkuun! Alle vuorokauden reissulla kerkesi kivoihin kauppoihin, pariin kahvilaan ja yhteen ravintolaan, joulumarkkinoille, kävelemään pitkin jokirantaa sekä tapaamaan mukavia ihmisiä heidän kauniissa kodissaan. Ja kun aamulla vielä lumi oli peittänyt koko kauniin puutalokadun, joulutunnelmat sen kuin nousivat. Kohta on  suunta pikkujouluihin ja huomenna kotimaisemien joulutapahtumaan.

Joulukortitkin lähtivät matkaan ajoissa, ja tänä vuonna niitä tuli monia erinäköisiä. Vihreä kortti on samantyylinen kuin viimevuotiset kortit, ja niitä lähetettiinkin sellaisille, jolle ei viime vuonna korttia laitettu, kun samoja pohjia oli vielä jäljellä. Mutta eihän sitä nyt samoille ihmisille olisi voinut laittaa, sillä joissain talouksissa joulukortit ja varsinkin itsetehdyt sellaiset säilytetään vuosikausia, ja kaksi samanlaista korttia ei näyttäisi hyvältä ;)

Nyt saa sitten taas hyvällä omallatunnolla lukea kaikkea ihan muuta kuin opiskeluihin liittyvää. Olin kyllä syksylläkin iloisesti yllättynyt, kun opintoja varten ei tarvinnutkaan lukea niin paljoa kaunokirjallisuutta kuin olin luullut, vaan sai itse valita mieleisiään kirjoja. Kuvassa on muutamia tämän syksyn luettuja, eniten pidin Jäniksen vuodesta. 

Minulla on jo kouluajoista lähtien ollut yhtenä (aikaisemmin en ole tosin sitä tiedostanut) lomanaloitusrutiinina kirjastoreissu: sellainen, ettei ole hoppu mihinkään, voi lainata kaikkea mahdollista kiinnostavaa, kassikaupalla kirjoja, lehtiä ja äänikirjoja. Sellainen reissu on tiedossa sitten ensi viikolla, kun tällä viikolla en ennättännyt.

Tietoja minusta

Oma kuva
Mä elän ja teen kaikkea kivaa. Teen käsitöitä ja askartelen, pidän kielistä ja kirjallisuudesta, rakastan matkustamista ja kotona olemista. Hikoilen suunnistaen, juosten ja hiihtäen, ja tykkään tämän maailman ihmettelystä. Ja joskus aina kirjoitan näistä jutuista.