syntymäpäivänä

Oltiin Tallinnassa, ja yhden yön opintomatka tuntui pitkältä viikonlopulta. Aloin taas viihtyä siellä, viime vuodet se on ollut vain pakollinen läpikulkupaikka matkalla Tarttoon.Opas kertoi mielenkiintoisia juttuja, löydettiin kivoja kahviloita,katsottiin euroviisuja herkkujen kanssa, niin kuin viime vuonnakin.

Lauantai-iltana sain viimein valmiiksi isän sukat. Lankana Vetoa ja Villeä. Näitä on tehty monella viron luennolla, mutta ei sitten muulloin, ja siksi ne tuntuivat olevan kesken ikuisuuksia.

Tänään ei ollut mikään maailman hohdokkain synttäripäivä, vaan vähän apea sellainen. Aamulla oli tentti, ei mikään kauhean kiva, mutta toivottavasti läpäisty. Oon murehtinu ihmisiä, mutta onneksi partiossa lapset oli ihania itsejään ja sitten kaupungilta löytyi sahtia. Ei ihan huono päivä kuitenkaan.

kuulumiset hajanaisina

Harjoittelu päättyi jo aikaa sitten, tänään kirjoitan viimeisenkin raportin loppuun ja vien suorituskortin yliopistolle. Sitten vain odottelen yhdeksää opintopistettä.

Suunnistuskausikin on ollut jo muutaman viikon käynnissä, ja se on niin kivaa!

Viikonloppuna käytiin Tampereella, vaikka oltiinkin vain alle vuorokausi reissussa niin paljon ehdittiin tekemään.

Huomenaamulla lähdetään yliopiston opintomatkalle Viroon, tällä kertaa ihan Tallinnaan.

Vielä olisi yksi essee viroksi ja yksi tentti saksaksi tehtävänä, sitten ovat kevään opinnot kokonaan kasassa.

Tänä keväänä olen tehnyt käsitöitä ihan surkean vähän, enemmän olisin halunnut. Aloitin helmikuussa sukat isälle, ja edelleen ne ovat kesken.

Mutta ihan kohta on loma (ja satunnaisen säännöllisesti töitä) ja aikaa kivoille jutuille!

kevätiloa

Tekstiä ei nyt oikein irtoa, mutta kevät saa pakahtumaan ilosta.

viisi vuotta sitten

Muutaman päivän päälle viisi vuotta sitten sain päähäni, että haluan värikkään peiton isoäidinneliöistä. Toiveikkaasti kirjoitin, että kyllä tästä tulee valmista, sitten joskus. Nyt, viisi vuotta myöhemmin,peitto on viimein valmis.

 

 

Viiteen vuoteen on mahtunut aika paljon kaikenlaista, ja peitto on ollut monessa mukana. Olen tehnyt sitä useammalla retkellä, Tartossa tilkkuja syntyi noin 40, ja viimeiset tein hiihtolomalla Levillä. Olen tehnyt sitä rauhoittuakseni huolien keskellä, ja se on muuttanut mukanani kuusi kertaa. Se on tehty jämälangoista ja hylkiökeristä, jotka välillä ovat päässeet mukaan vasta väripadan kautta. Hyväksyin mukaan vain lämpimiä värejä, keltaista, oranssia, punaista ja vihreää, ja jo alkumetreillä peiton nimeksi tuli Lämminväripeitto. Aika paljon mahtuu tarinaa yhteen peittoon, joka on ollut valmiina vasta viikon.

pidän näistä päivistä

Oltiin viikonloppu lumen keskellä, kissaa ruokkimassa ja taloa vahtimassa. Matkalla pysähdyttiin Keravalle ostoksille, taisi olla ensimmäinen kerta Keravalla muualla kuin asemalla. Tehtiin vähän töitä ja opiskelujuttuja, syötiin pakastimesta kaalilaatikkoa. Käytiin tuntemattomilla kirppareilla ja kaupassa, sitten tehtiin ruokaa, katsottiin kaksi leffaa ja leivottiin. Luin vanhoja lehtiä, moikkasin uutta naapuria postilaatikolla ja innostuin lumitöistä, kun viimein satoi paljon lunta. Sunnuntaina ajeltiin takaisin ja mentiin partioon syömään jäätelöä ja nauramaan. Tällaisista viikonlopuista pidän.

Viime viikon täpötäysinä luentopäivinä tein valmiiksi toisenkin sukan kummitädilleni.Monena yön en ehtinyt nukkumaan kuin neljä tuntia, mutta sukan kanssa pysyin jotakuinkin hereillä aamuluennoilla. Samalla haavelin uusista käsityösuunnitelmista, niitä tulee aina paljon juuri silloin kun ei kerkeä edes nukkumaan saati aloittaa jotain uutta.

Tänä keväänä saan ja joudun lukemaan paljon,sillä olen kolmella kirjallisuuskurssilla. Viron kirjallisuushistoria ja lastenkirjallisuus, sekä Saksan kirjallisuushistoria. Lisäksi kirjastosta on hypännyt mukaan paljon muutakin mielenkiintoista, vaikka pitäisi lukea noita kurssikirjoja, ettei tule paniikkia keväällä, kun tentit ja harjoittelu puskevat samaan aikaan päälle.Kanin nimeltä Jumala ja Myöhempien aikojen pyhät luin jo, ja ne olivat pitkästä aikaa ensimmäiset kirjat, jotka oikeasti nappasivat mukaansa ja saivat unohtamaa ajan ja paikan. Oli kiva lukea luentotauolla ja unohtaa, että vielä on 6-10 tuntia luentoja jäljellä. Lyssnerskan lainasin siksi, että tulisi tehtyä vähän jotain ruotsinkin kanssa ennen harjoittelua, kun viime aikoina saksa ja etenkin viro ovat tehokkaasti täyttäneet niin opiskelu- kuin vapaa-ajankin, ja ruotsi on jäänyt paitsioon. Etten mene sitten ihan änkyttäen oppilaiden eteen.

Vielä pari päivää yritän ahkerasti tehdä opiskelujuttuja, sitten otan sukset ja pakkaan kassin täyteen kirjoja, ja hyppään yöjunaan kohti Levi-viikkoa.

lauantai-iltana

 

Ihanan pitkän loman viimeiset päivät. Ensi viikolla taas luennoille ja töihin, viikonloppuna retkelle. Vielä viime viikolla loman loppuminen ahdisti, mutta siihen auttoi uuden luentovihkon tekeminen. Sain joululahjaksi lahjakortin Teippitarhaan, ja uusilla teipeillä ja lehdistä leikatuilla sivuilla sain vihkosta oikein mieleisen. Ilmoittauduin tänään vielä parille mielenkiintoiselle vironkurssille, ja muutenkin kevät näyttää kivalta. Vähän ehkä stressaaavat harjoitustunnit maalis-huhtikuussa, mutta niistäkin olen jo kerran selvinnyt hengissä, joten miksen toistekin.

Nyt olen ollut muutaman päivän kotikulmilla, ja eilen käytiin ystävän kanssa Lahden kirppiskeskittymässä Launeella. Vaikka ensin näytti huonolta, löytyi lopulta kivoja juttuja. Lisää emalikippoja ja pirteää kangasta.

Neulonutkin olen. Kesällä aloitetuista 20 KyJy-työstä sain jouluun mennessä valmiiksi kymmenen, ja nyt on tullut jo kaksi lisää valmiiksi. Hahtuvaisesta istuinalusesta tuli juuri sopiva, ja se pääsee tositoimiin heti ensi viikonlopun retkellä. Itselle muistiin: 70 silmukkaa, puikot 8mm. Veljentyttö vihjasi ennen joulua, että jalassa olleet villasukat ovat ainot, jotka mahtuvat, joten pitihän sitä tätinä heti aloittaa sukkapari. Lanka superwash-villainen Lana Gatto Misina, puikot 3,5.

erään talon tarina

Aloitin blogini alun perin nukkekotiharrastusta varten. Viimeisimmän nukkekotikirjoituksen löysin vuodelta 2008, jolloin osallistuin kansalaisopiston nukkekodinrakennuskurssille. Rakensin ison talon, joka on edelleen samassa vaiheessa, sillä kurssia seuraavana syksynä aloitin opiskelun ja muutin Helsinkiin ja elämään tuli hurjasti kaikkea uutta. Samalta kurssilta ostin kuitenkin myös valmiit palat pieneen nukkekotiin, joka tulikin sitten valmiiksi ennen isoa taloa. Talo on joululahja veljentyttärelleni, ja rakennusprosessi on ollut ihan kiitettävän pitkä. Viime keväänä sain talon kasaan, syksyllä sain aikaiseksi ikkunan ja lattian, ja  ihan viimeiset rakenteluhommat jäivät aatonaattoon.

 

Kirjat, kukka, kynttilät ja suklaat ovat vain kuvausrekvisiittana, mutta kaikki tekstiilit ja huonekalut kuuluvat talopakettiin. Alakerran tapetti on Tigerin askartelupaperia, yläkerrassa on jotain ikivanhaa tähtikuvioista käsintehtyä paperia, jonka maalasin päältä valkoiseksi. Lattialaudat ja ulkolaudoitus ovat pahvia, pönttöuuni on Pringles-tuubi. Metalliset huonekalut löysin kirpparilta, puupöydän askartelukaupasta Tartosta. Muu tavara on itsetehtyä.

En halunnut tehdä mitään kovin kiinteitä sisustusratkaisuja, sillä talon haltija on aika askartelija itsekin. Irtotavaralle hommasin säilytyspaikaksi muumipurkin.

 Nyt on tyypeillä koti.

lomatekemisiä

Parina viime päivänä olen mieluiten neulonut värikästä hahtuvaa ja lukenut joululahjakirjaani, Tove Janssonin elämäkertaa Tee työtä ja rakasta. Jansson on kiinnostanut ja inspiroinut minua pitkään, niin taiteilijana, kirjailijana kuin yksityishenkilönäkin, mutta aikaisempia elämäkertoja en ole kuitenkaan saanut luettua.

Joululahjoista puheen ollen, isä toivoi itselleen villasukkia, mutta jouluksi en niitä kerennyt tekemään. Sopivaa lankaakaan ei ollut, ennen kuin keksin värjätä ruosteenväristä Jannea, jota ostin kilon silloin kun Oulunkylän Lankamaailma oli juuri avattu, eli muutama hetki on siitäkin vierähtänyt. Langasta piti tulla neuletakki, mutta mönkään meni ja sitten värikään ei enää puhutellut niin paljoa. Mutta onneksi on kool-aid! 

(viime illanistujaisissa päädyttiin muuten jostain syystä puhumaan kool-aideista ja sekoittamaan kannullinen vihreää mehua maisteltavaksi, ja täytyy sanoa ettei litku ollut niin kamalan makuista kuin olin kuvitellut)

Värjyksen lomassa tein muutakin, rahkavanukkaita Kotivinkin ohjeella, ja tuli oikein hyvää.

Värjäsin kolme kerää, vihreillä ja violeteilla kool-aideilla. Lopputuloksena oli selvästi aikaisempaa tummempia, suklaanvärisiä vyyhtejä, vaikka kuva saattaakin muuta väittää. Nyt on lanka, enää pitää tehdä siitä sukat.